3.8 MAINOKSEN JULKAISIJAN VASTUU

 

 

Alkoholilain mukainen mainonnan kieltopäätös voidaan kohdistaa markkinointi- tai myynninedistämistoimen tilaajaan tai toimeenpanijaan sekä näiden palveluksessa olevaan. Tilaajalla tarkoitetaan yleensä sitä yhtiötä, jonka hyväksi mainonta tapahtuu. Toimeenpanijana mainonnasta vastuussa voi olla esimerkiksi mainoksen suunnitellut mainostoimisto tai sen julkaisseen tiedotusvälineen kustantaja tai omistaja.

Markkinatuomioistuin on tätä ns. mediavastuuta käsittelevissä ratkaisuissaan 1996:16 ja 1996:17 todennut mm: ”Yhtiö on vedonnut myös siihen, että sen toiminta viestintävälineenä kuuluu hallitusmuodon 10 §:ssä turvatun ilmaisuvapauden piiriin. Markkinatuomioistuin toteaa, että vaikka mainitussa lainkohdassa tarkoitettu ilmaisuvapaus pääsääntöisesti kattaa myös kaupallisen viestinnän, tällaisen viestinnän rajoittamisen edellytykset ovat lievemmät kuin muun viestinnän. Jälkikäteen tapahtuva alkoholilain säännösten vastaisen markkinoinnin kieltäminen alkoholilain 49 §:n nojalla on sellainen rajoitus mainostajan ilmaisuvapauteen, jolle on oikeudelliselta kannalta riittävät perusteet.” Kannan perusteena on ollut mm. eduskunnan perustuslakivaliokunnan kaapelilähetystoimintaa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 108/86) antama mietintö (2/1986). Vastaavanlaisen kannan markkinatuomioistuin on esittänyt kuluttajansuojalain perusteella tekemissään ratkaisuissa 1994:7 ja 1996:9.

Kielto voidaan kohdistaa myös mainontaa tilaavan tai toimeenpanevan yrityksen palveluksessa olevaan henkilökohtaisesti. Näin voidaan toimia esimerkiksi, jos olosuhteista voidaan päätellä että on vaara että kieltoa kierretään jatkamalla kiellettyä toimintaa uuden yhtiön tai muun oikeushenkilön nimissä.

Valvontaviranomaisen harkittavissa on, kohdistetaanko kieltopäätös mainonnan tilaajaan, toimeenpanijaan vai molempiin. Kiireellisissä tapauksissa laajamittainen, käynnissä oleva mainoskampanja on usein tehokkainta keskeyttää kohdistamalla kielto myös mainoksen julkaisseeseen tiedotusvälineeseen.

Kieltopäätöksen tehosteeksi asetettava uhkasakko voidaan mitoittaa kullekin osapuolelle erikseen siten, että se on suhteessa hänen maksukykyynsä ja muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin.

Jos mainos joudutaan viranomaisen päätöksen vuoksi keskeyttämään tai poistamaan kesken tilaajan kanssa sovitun ajanjakson, tilaajalla ei yleensä ole oikeutta vaatia mainoksen julkaisijalta sopimusrikkomuksen perustella vahingonkorvausta, koska toimeksianto itsessään on ollut lainvastainen. Siinä tapauksessa, että mainonnan julkaisija on itsenäisesti vastannut myös sen suunnittelusta, se voi olla tilaajalle vastuussa mainoksen sisällön lainmukaisuudesta. Tämä ei kuitenkaan poista tilaajan vastuuta sen nimellä toteutetusta mainonnasta.

 

 

STTV:N RATKAISUJA

 

Televisioyhtiöitä kiellettiin esittämästä tv-mainosta, jossa luotiin mielikuva miedon alkoholijuoman tuottamasta sosiaalisesta tai seksuaalisesta menestyksestä ja käytettiin naista hyvän tavan vastaisesti katseenvangitsijana häntä loukkaavalla tavalla. Uhkasakko 200.000 mk. (Markkinatuomioistuimen päätökset 1996:16 ja 1996:17)

Sanomalehteä julkaisevaa yhtiötä kiellettiin julkaisemasta mainoksia, joissa tarjottiin väkeviä alkoholijuomia tai niistä valmistettuja juomasekoituksia. Yhtiön lehdissä oli ollut toistuvasti lainvastaisia mainoksia ja tuotevalvontakeskus oli ollut toistuvasti yhteydessä yhtiöön. Uhkasakko 50.000 mk. (Kielto 40/42/97)

Jääkiekkokilpailujen järjestäjälle annettiin uhkasakolla tehostettu ohje poistaa väkevää alkoholijuomaa epäsuorasti mainostava kyltti pelikaukalon laidasta. Tuotevalvontakeskus katsoi, että järjestäjällä oli hallitilan haltijana tosiasiallinen mahdollisuus poistaa mainos, vaikka järjestäjä oli tehnyt markkinointioikeuksien käyttämisestä sopimusjärjestelyjä yhteistyökumppaniensa kanssa ja mainostilan myyjänä oli ollut kansainvälinen markkinointiyhtiö. (Päätös 10/42/97)


Ravintolan lehti-ilmoituksessa tarjottiin ”kahvi ja armagnac”. Mainoksen suunnitelleelle mainostoimistolle annettiin ohje olla toistamatta yleisölle suunnattua mainontaa, jossa tarjotaan väkevää alkoholijuomaa. (Ohje 13/42/97)

 

 

SÄÄNNÖKSET

 

Alkoholilaki 49 § 1 momentti
Jos alkoholijuomaa mainostetaan tai harjoitetaan muuta 33 §:n vastaista markkinointi- tai myynninedistämistoimintaa, tuotevalvontakeskus tai lääninhallitus voi kieltää tämän toimen tilaajaa tai toimeenpanijaa sekä näiden palveluksessa olevaa jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista toimintaa.

Alkoholilaki 50 § 2 momentti
Tuotevalvontakeskus tai lääninhallitus voi tehostaa tämän lain säännösten perusteella antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että asetetun määräajan jälkeen tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella sen mukaan kuin uhkasakkolaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

 

Ohje perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulkintoihin alkoholilaista ja sen nojalla annetuista säännöksistä. Ohjeen esimerkit eivät ole tyhjentävä luettelo siitä, mitä on pidettävä kiellettynä tai sallittuna, vaan jokaista tapausta arvioidaan erikseen siitä syntyvän kokonaisvaikutelman perusteella.

                                                                                                            Mainontaohjeen etusivulle