3.7 ALKOHOLIJUOMIEN MAINONTA ULKOMAISISSA JULKAISUISSA

Alkoholilain mainontasäännökset eivät koske Suomessa levitettäviä ulkomaisia painokirjoituksia. Poikkeussäännöksen perusteena on tällaisten maahantuotavien julkaisujen valvonnan ongelmallisuus (KM 1974:114). Poikkeusta säädettäessä on pidetty silmällä lähinnä yleisölle tarkoitettuja sanoma- ja aikakauslehtiä, joiden yksittäiskappaleita tilataan Suomeen, mutta joiden pääasiallinen markkina-alue on muualla.

Jos julkaisun pääasiallisena tarkoituksena kuitenkin on alkoholijuomien mainonta, Suomen mainontasäännökset tulevat sovellettaviksi. Siten mainontasäännöksiä ei voida kiertää esimerkiksi painattamalla ulkomailla sellaista alkoholijuomien mainosaineistoa, joka Suomessa julkaistuna olisi kiellettyä.

Alkoholilaissa tai sen valmisteluaineistossa ei ole erikseen määritelty, milloin julkaisua on pidettävä ulkomaisena painokirjoituksena. Julkaisun ulkomaisuutta arvioitaessa merkitystä on mm. sillä, missä toimivat sen kustantaja, toimitus, painopaikka ja jakelu, mille kohderyhmälle julkaisu on tarkoitettu sekä mihin maihin sitä markkinoidaan. Mikään näistä tekijöistä ei ole yksin ratkaiseva, vaan julkaisun koti- tai ulkomaisuutta on arvioitava niiden muodostaman kokonaiskuvan perusteella.

Julkaisijan kansalaisuus ei yksin tee julkaisusta ulkomaista, koska yritykset voivat edustajiensa välityksellä harjoittaa julkaisutoimintaa useassa maassa. Myös ulkomaisen kustantajan Suomessa ilmestyvää julkaisua voidaan pitää kotimaisena, jos kaikki muut tekijät puhuvat sen kotimaisuuden puolesta. Toisaalta julkaisua ei voida pitää kotimaisena vain sillä perusteella, että suomalainen yritys toimii täällä sen myyntiedustajana ja välittää julkaisun tilauksia kustantajalle.

Julkaisua ei tee ulkomaalaiseksi pelkästään se, että se on pääasiassa tarkoitettu Suomeen tuleville ulkomaisille turisteille. Suomen alkoholilain mainontasäännökset koskevat kaikkea Suomessa vastaanotettua mainontaa, vaikka mainonnan kohteena olisivatkin täällä oleskelevat ulkomaiden kansalaiset. Samoin julkaisun kielellä ei ole merkitystä, jos se muuten on julkaistu Suomessa.

Alkoholilaissa ei ole erityissäännöksiä ulkomailta tilattavista alkoholijuomien myyntiin osallistuville suunnatuista ammattijulkaisuista. Joissakin tilanteissa näiden päätarkoituksena on nimenomaan alkoholijuomien mainonta. Suomen mainontasäännösten mukaan tällaisille julkaisuille vaadittaisiin Tuotevalvontakeskuksen hyväksyminen. Silloin kun kyseessä on samantyyppinen ulkomainen julkaisu, joka Suomessa julkaistuna saisi hyväksymispäätöksen, Tuotevalvontakeskus ei ole pitänyt aiheellisena puuttua mainontaan.

STTV:N RATKAISUJA

Tuotevalvontakeskus katsoi, että alkoholilain mainontasäännöksiä oli sovellettava julkaisuun, joka liittyi nimenomaan Suomeen ja Suomesta tiedottamiseen ja jolla oli kaksi rinnakkaista kohderyhmää: toisaalla ulkomailla asuvat, Suomesta kiinnostuneet henkilöt, ja toisaalla Suomessa oleskelevat ulkomaiset turistit ja hotelliasiakkaat. Merkittävä osa jakelusta tapahtui Suomessa. Julkaisun kustantaja oli ulkomainen yhtiö, mutta julkaisu painettiin Suomessa ja sitä edusti Suomessa suomalainen yhtiö, joka markkinoi julkaisua Suomessa ja hoiti keskitetysti kustantajan edustajana kaikkialta maailmasta tulevat tilaukset ja jakelun. Julkaisun tietosivulla kerrotaan ainoastaan suomalaisen yhtiön yhteystiedot. Tuotevalvontakeskus katsoi, että näissä olosuhteissa julkaisu voitiin katsoa kotimaiseksi niin kauan kuin se painetaan Suomessa, tai sitä jaetaan enemmän kuin vähäisessä määrin suomalaisissa hotelleissa tai muuten Suomessa yleisön saataville. (Ohje 3/42/97)

Tuotevalvontakeskus katsoi, että ruotsalaisen yhtiön markkinoimaa, Irlannissa painettua, englanninkielistä, irlantilaisen tanssiryhmän esityksissä myytyä kiertuejulkaisua oli pidettävä ulkomaisena painokirjoituksena, kun kyseistä julkaisua jaettiin kaikissa maissa, joissa tanssiryhmä kiertueellaan esiintyi. (Muistio 3/42/99)

Tuotevalvontakeskus katsoi, että ulkomailla painettuja, ulkomaanliikenteessä oleviin rekka-autoihin kiinnitettäviä mainosteippejä ei voitu pitää alkoholilain 33 §:n 6 momentissa tarkoitettuina ulkomaisina painotuotteina. Säännös ei koske mainosteippejä senkään vuoksi, että niiden pääasiallisena tarkoituksena on niissä esiteltyjen tuotteiden mainonta. (Lausunto 34/42/99)

SÄÄNNÖKSET

Alkoholilaki 33 § 6 momentti
Mitä 1-3 momentissa säädetään, ei sovelleta mainontaan sellaisessa Suomessa levitettävässä ulkomaisessa painokirjoituksessa, jonka pääasiallinen tarkoitus ei ole alkoholijuomien mainonta.

Ohje perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulkintoihin alkoholilaista ja sen nojalla annetuista säännöksistä. Ohjeen esimerkit eivät ole tyhjentävä luettelo siitä, mitä on pidettävä kiellettynä tai sallittuna, vaan jokaista tapausta arvioidaan erikseen siitä syntyvän kokonaisvaikutelman perusteella.

Mainontaohjeen etusivulle