3.2 ARPAJAISET JA KILPAILUT

 

 

Alkoholilain nojalla sopimattomana alkoholijuomien myynninedistämisenä pidetään sellaisia markkinointiarpajaisia tai yleisökilpailuja, joissa kuluttajille annetaan palkintona alkoholijuomia. Alkoholijuomien valmistaja tai maahantuoja tai anniskeluluvan haltija ei siten voi järjestää markkinointiarpajaisia, joiden palkintona on alkoholijuomia suoraan tai välillisesti, kuten lahjakorttina, jolla saa myös alkoholijuomia.

Arpajaisiin rinnastetaan myös sellaiset kilpailut, joiden voitto riippuu sattumasta sen sijaan että se edellyttäisi osallistujien taitojen arvostelemista tai suoritusten mittaamista (esimerkiksi bingo). Tällainen sattumanvarainen voitto on kyseessä myös silloin, jos luvattu etu sidotaan johonkin ennalta epävarmaan tapahtumaan: esimerkiksi ravintola lupaa palauttaa kilpailun aikana ostettujen juomien hinnan, jos suomalainen urheilija voittaa tietyn urheilukilpailun.

Väkeviin alkoholijuomiin liittyviä arpajaisia tai kilpailuja ei saa kuluttajille järjestää lainkaan, vaikka osallistuminen ei edellyttäisikään mitään ostamista eikä palkintona olisi alkoholijuomia.

Kuluttajiin kohdistuvien arpajaisten järjestämisessä on noudatettava myös kuluttajansuojalain markkinointisäännöksiä. Sellaiset arpajaiset, joihin osallistuminen vaatii tuotteen ostamista tai muuten vastikkeen maksamista, ovat kiellettyjä. Arvontaan osallistuminen ei siten saa edellyttää alkoholijuoman ostamista, pääsylipun maksamista tai muuta maksua.

 

Sen lisäksi, että kuluttajalla on oltava mahdollisuus osallistua arvontaan tuotetta ostamatta, markkinatuomioistuin on useissa markkinointiarpajaisia koskevissa ratkaisuissaan katsonut, että osallistumistapojen tulee olla samanarvoiset ja yhtä selkeästi esitellyt. Jotta vastikkeetonta osallistumisvaihtoehtoa voitaisiin pitää todellisena, sen on oltava yhtä helppoa ja vaivatonta kuin tuotteen ostaminenkin. Kuluttajille ei myöskään saa antaa kuvaa, että tuotteen ostajat ovat voittomahdollisuuksien suhteen paremmassa asemassa.

Tuotteiden pakkausten tai niiden osien käyttämistä arvontalipukkeina on pidettävä ongelmallisena siitä syystä, että tällöin arvontaan osallistuminen on useimmiten yksinkertaisempaa ja helpompaa ostamalla tuote. Kuluttajille voi myös syntyä käsitys, ettei osallistujia kohdella arvonnassa samalla tavalla, jos pakkauksen osia sisältävä lähetys ja vastikkeeton vaihtoehto (useimmiten postikortti tai lipuke) ovat muodoltaan ja painoltaan selkeästi erotettavissa toisistaan. Lisäksi arpajaisten järjestäjän täytyy kyetä varmistamaan, että arpajaisaineistolla varustetut tuotteet poistetaan myynnistä kilpailuajan päätyttyä, jotta niissä olevat arpajaisviestit eivät edelleen toimisi harhaanjohtavasti ostohoukuttimina.


Mainontaa, jossa arvonta ja arpajaisvoitot ovat pääsanomana esiteltävän tuotteen sijasta, on pidetty kuluttajansuojalain nojalla sopimattomana. Markkinatuomioistuin on ratkaisuissaan (mm. MT 1991:5) todennut, että kokonaan tai pääosin arvontojen varaan rakentuva mainonta kiinnittää kuluttajan huomion pääasian, eli tuotteen ominaisuuksien ja tarjouksen ehtojen, sijasta epäolennaisiin seikkoihin.

 

Tarkempia tietoja kuluttajansuojalain vaatimuksista ja kuluttaja-asiamiehen ja markkinatuomioistuimen ratkaisukäytännöstä saa kuluttaja-asiamiehen ohjeessa Markkinointiarpajaiset ja kilpailut (1993), jota voi tiedustella kuluttajavirastosta.

Myös yrityksiin kohdistuvassa myynninedistämistoiminnassa on kiellettyä käyttää arpajaisia, joihin osallistuminen vaatii tuotteen ostamista tai muuta vastiketta (laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa). Esimerkiksi arvonnat, joihin ravintolan henkilökunta voi osallistua lähettämällä alkoholijuomapullojen etikettejä tai kaulureita, ovat kiellettyjä.

 

Jos muiden tuotteiden kuin alkoholijuomien markkinoinnissa käytetään arpajaisia tai yleisökilpailuja, joiden palkintona on mietoa alkoholijuomaa, arpajaisten yhteydessä ei saa esittää alkoholijuomien tuotenimiä tai muita tunnuksia eikä niiden valmistajien, maahantuojien tai myyjien nimiä. Tuotenimien ja tunnuksien esittäminen tällaisessa yhteydessä katsotaan samalla alkoholijuomien sopimattomaksi myynninedistämiseksi riippumatta siitä, onko juomien valmistaja, maahantuoja tai myyjä osallistunut markkinoinnin suunnitteluun vai onko palkintoina olevat juomat hankittu vähittäismyymälästä.

Jos arpajaisissa on palkintona alkoholijuomia, arpajaisten järjestäjän on huolehdittava siitä, että alle 18-vuotiaan ei ole mahdollista osallistua arpajaisiin eikä saada arpajaisvoittona alkoholijuomaa.


Väkeviä alkoholijuomia ei muiden tuotteiden markkinoinnissa saa käyttää arpajaispalkintoina, koska tällaisen palkinnon mainostaminen merkitsisi samalla kiellettyä väkevän alkoholijuoman mainontaa tai myynninedistämistä.

 

Lisäksi on otettava huomioon, että arpajaisia ja kilpailuja, joissa on palkintona alkoholijuomaa, ja joista syntyy niiden järjestäjälle voittoa, voidaan pitää myös alkoholilain monopoli- ja lupajärjestelmän vastaisena toimintana silloin, kun kysymys ei ole luvanhaltijan toiminnasta. Kielletyksi katsotaan näin ollen esimerkiksi alkoholijuoman antaminen voittona hyväntekeväisyysarpajaisissa, koska se merkitsisi alkoholilain 85 §:n 1 momentin mukaan rangaistavaa alkoholijuoman vastikkeellista luovutusta.

 

STTV:N RATKAISUJA

 

   Ravintola mainosti ilmaisjakelulehdessä sekä ravintolassa "kossuarpajaisia". Tuotevalvontakeskus katsoi, että keskiolutluvan omaava ravintola ei saa mainostaa väkeviä alkoholijuomia missään yhteydessä, eikä yleisölle saa järjestää alkoholijuomaan liittyviä palkintokilpailuja tai antaa arpajaisvoittona alkoholijuomia. (Kirje 31/42/95)

Grilliravintolassa oli järjestetty yleisökilpailuja, joissa oli annettu palkinnoksi olutta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että luvanhaltija oli anniskelurikkomusten ohella rikkonut alkoholilain mainontasäännöksiä ja hylkäsi anniskeluluvan peruuttamisesta tehdyn valituksen. (KHO 2.4.1998 taltio n:o 0582)

Tuotevalvontakeskus katsoi kuluttajien kannalta sopimattomaksi radioaseman yhteistyössä olutpanimon kanssa järjestämän kampanjan, jossa tiettyyn ohjelmaan terveisiä lähettäneiden kesken arvottiin viikoittain korillinen alle 2,8-prosenttista olutta. Kilpailu oli nimetty kyseisen olutmerkin mukaan eikä mainonnassa kerrottu palkintona olevan oluen alkoholipitoisuutta. Arvontakortteja jaettiin paikallisissa ravintoloissa, ja myös palkintokorin sai noutaa ravintolasta. (Kirje 70/42/97)

Alkossa myytävissä viinipulloissa käytettiin pahvista kaulakapselia, jossa mainostettiin: ”Voita matka Bordeauxiin! Osallistu kilpailuun! Ohjeet kääntöpuolella”. Kaulakapselin sisällä oli teksti ”osallistuminen ei edellytä tuotteen ostamista”. Koska vastikkeetonta osallistumisvaihtoehtoa ei ollut järjestetty, Tuotevalvontakeskus piti menettelyä kuluttajien kannalta sopimattomana myynninedistämisenä. (Ohje 55/42/97)

Tuotevalvontakeskus piti sopimattomana oluen mainoskampanjaa, jossa oluen pahvipakkauksen osia tai ravintolassa oluen mukana annettavia lasinalusia lähettämällä saattoi osallistua arvontaan, jonka palkintona oli moottoripyörä. Mahdollisuudesta osallistua arvontaan lähettämällä postikortti oli kerrottu huomaamattomasti lehti-ilmoituksessa ja pakkausten takaosaan painetussa tekstissä. Tuotevalvontakeskus katsoi, ettei mahdollisuus osallistua arvontaan tuotetta ostamatta ollut samanarvoinen. Tuotevalvontakeskus katsoi myös, että kun arpajaispalkintona annettiin voittajalle tilaisuus järjestää ystävilleen juhlat, mainonnassa ei saanut antaa tekstissä eikä kuvallisesti vaikutelmaa, että juhlat järjestettäisiin käyttämällä kyseisen olutpanimon juomia. (Kirje ja lausunto 8/42/98)

Kuluttaja-asiamies piti oluen mainontaa kuluttajien kannalta sopimattomana, kun arvonta ja voittojen esittely olivat mainoksen pääsanomana tuotteen sijasta. Vähittäismyymälöissä jaettiin arvontakortteja, joissa oli ainoastaan kultaisen olutpullon kuva ja teksti : ”Voita aito ½-litran kultapullo”. (Kuluttaja-asiamiehen kannanotto 97/40/0976)


Aikakauslehden markkinointiin liittyvän yleisökilpailun voittona oli 777 pulloa saunajuomaa, jotka voittaja sai itse valita, päävoittona oli auto. Jossakin kohtaa kilpailukuponkia näkyisi oluen tuotenimi. Tuotevalvontakeskus katsoi, että yleisökilpailu oli muutoin hyväksyttävä, mutta olutmerkin nimeä ei saanut käyttää kilpailun yhteydessä, koska se voitiin katsoa kuluttajien kannalta sopimattomaksi alkoholin myynninedistämistoiminnaksi. (Lausunto 12.10.95)



SÄÄNNÖKSET

 

Alkoholilain 33 § 2 momentti 7-kohta
Miedon alkoholijuoman mainonta, epäsuora mainonta ja kuluttajiin kohdistuva muu myynninedistämistoiminta on kielletty, jos se on hyvän tavan vastaista, siinä käytetään kuluttajan kannalta sopimatonta menettelyä taikka annetaan muutoin alkoholista, sen käytöstä, vaikutuksista tai muista ominaisuuksista totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 5 § 1 momentti

Markkinoinnissa ei saa luvata sattumanvaraista etua, jonka saaminen edellyttää vastiketta, kulutushyödykkeen ostamista tai ostotarjouksen tekemistä.

Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 3 § 1 momentti

Elinkeinotoiminnassa ei saa luvata arpomisesta riippuvaa tai muutoin sattumanvaraista etua, jonka saaminen edellyttää hyödykkeen myymistä, ostamista tai tilaamista tai muutoin vastiketta.


Alkoholilain 85 §:n 1 momentti

Joka luvattomasti myy tai muutoin korvausta tahi hyvitystä vastaan luovuttaa taikka luvattomasti palkkiota vastaan välittää, kaupaksi tarjoaa tai kaupan pitää alkoholijuoma tai väkiviinaa, on tuomittava alkoholipitoisen aineen välittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

 

 Ohje perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulkintoihin alkoholilaista ja sen nojalla annetuista säännöksistä. Ohjeen esimerkit eivät ole tyhjentävä luettelo siitä, mitä on pidettävä kiellettynä tai sallittuna, vaan jokaista tapausta arvioidaan erikseen siitä syntyvän kokonaisvaikutelman perusteella.

                                                                                                            Mainontaohjeen etusivulle