2.7.4 MIETOJEN ALKOHOLIJUOMIEN MAINONTA KULUTTAJILLE:

         HARHAANJOHTAVA MAINONTA

 

 

Totuudenvastaisia ovat sellaiset väitteet, joiden paikkansapitämättömyys voidaan osoittaa. Tosiasiaväitteitä käyttävän mainostajan on tämän vuoksi voitava tarvittaessa näyttää väitteensä toteen.
 
Harhaanjohtavaa on sellainen mainonta, jolla kuluttajille luodaan totuutta vastaamaton käsitys tai mielikuva tuotteen ominaisuuksista. Sinänsä oikeitakin tietoja sisältävä mainonta voi johtaa harhaan, jos kokonaisuuden kannalta olennaisia tietoja jätetään kertomatta tai ne esitetään epäselvästi. Harhaanjohtavia mielikuvia voidaan luoda paitsi sanallisesti myös mainonnallisin keinoin, esimerkiksi kuvien, kuvioiden tai sijoittelun avulla.

 

Harhaanjohtavaa mainontaa voi olla myös alkoholijuomapullon etiketissä annetuissa tiedoissa. Alkoholijuomapullon etiketin kuvitus ja tekstit ovat osa kuluttajiin kohdistuvaa myynninedistämistoimintaa, jolla pyritään kiinnittämään kuluttajien huomio ja erottamaan tuote muista tuotteista. Etiketti toimii paitsi tuotetietojen antamisen välineenä myös mainospintana. Siten myös etikettiä voidaan arvioida alkoholilain mainontasäännösten nojalla. Samoin mainontasäännösten vaatimukset koskevat kaikkea muuta myymälässä esillä olevaa aineistoa.
 
Tuotevalvontakeskus voi tarvittaessa velvoittaa poistamaan harhaanjohtavilla etikettimerkinnöillä varustetut alkoholijuomapullot markkinoilta.
 
Harhaanjohtavaa voi olla alkoholijuoma-annoksen koon ilmoittaminen käyttäen mainonnassa ilmaisuja ”iso” tai ”pieni” ilman, että kuluttaja tietää annoksen todellista kokoa. Alkoholijuomia saa anniskella vain alkoholiasetuksen 24 §:n mukaisina annoksina. Jos valittavana on useita erikokoisia perusannoksia, kuten panimotuotteiden kohdalla, kuluttajan on saatava jo lehti-ilmoituksesta tietää tarjotun annoksen koko. Esimerkiksi ilmaisulla ”iso tuoppi” ei ole anniskelukäytännössä niin vakiintunutta sisältöä, että se yksin riittäisi tiedoksi annoksen koosta.

 
Tarkempia tietoja kuluttajansuojalain perusteella tehdyistä harhaanjohtavaa mainontaa koskevista kuluttaja-asiamiehen ja markkinatuomioistuimen ratkaisuista saa kuluttaja-asiamiehen ohjeesta Superlatiivien ja ylisanojen käyttö markkinoinnissa (1984), jota voi tiedustella kuluttajavirastosta.

 

 


STTV:N RATKAISUJA

 

  Olutmainoksessa käytetyt väitteet, joiden mukaan olut oli valmistettu ”vedestä, joka on peräisin Lapin kirkkaista tunturipuroista” tai ”tunturipurojen kirkkaisiin vesiin”, katsottiin harhaanjohtavaksi, kun vesi otettiin Tornionjoesta, jonka valuma-alueelle laski myös tunturipuroja. Mainoslausetta ”tunturipurojen raikkautta” ei pidetty harhaanjohtavana, koska siinä ei esitetty yksilöityä väitettä veden alkuperästä vaan viitattiin yleisemmin juoman maun raikkauteen. (Ohje 60/42/97)
 
Tuotevalvontakeskus katsoi harhaanjohtavaksi käyttää siideripullon etiketissä väitteitä, joiden mukaan tuote olisi valmistettu muista raaka-aineista kuin omenoista tai päärynöistä, kun juoman maustamiseen oli käytetty aromiainetta. Myös etiketissä olevien marjan kuvien katsottiin herättävän harhaanjohtavan mielikuvan juoman valmistusaineista. (Kirjeet 65/52/98 ja 66/42/98)
 
”Viikunasnapsin” mainonta katsottiin harhaanjohtavaksi, kun kyseessä oli mieto alkoholijuoma. Tuotevalvontakeskus katsoi, että sanalla snapsi mielletään yleisesti tarkoitettavan väkevää alkoholijuomaa, minkä vuoksi mainonnassa olisi tullut selkeästi kertoa, että kyseessä on mieto alkoholijuoma. (Ohje 42/42/97)
 
”Zalmarin” mainonta katsottiin harhaanjohtavaksi, kun kyseessä oli miedosta alkoholijuomasta valmistettu sekoitus. Tuotevalvontakeskus katsoi, että sana ”salmari” ja sen muunnokset herättävät mielikuvan Salmiakki Koskenkorva -nimisestä väkevästä alkoholijuomasta tai ravintoloissa väkevästä alkoholijuomasta ja salmiakista valmistettavasta juomasta, minkä vuoksi mainonnassa olisi tullut selkeästi kertoa, että kyseessä oli mieto alkoholijuoma. (Ohje 41/42/97)

 

 

SÄÄNNÖKSET

 

   Alkoholilain 33 § 2 momentti 7-kohta
Miedon alkoholijuoman mainonta, epäsuora mainonta ja kuluttajiin kohdistuva muu myynninedistämistoiminta on kielletty, jos se on hyvän tavan vastaista, siinä käytetään kuluttajan kannalta sopimatonta menettelyä taikka annetaan muutoin alkoholista, sen käytöstä, vaikutuksista tai muista ominaisuuksista totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.

 

Ohje perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulkintoihin alkoholilaista ja sen nojalla annetuista säännöksistä. Ohjeen esimerkit eivät ole tyhjentävä luettelo siitä, mitä on pidettävä kiellettynä tai sallittuna, vaan jokaista tapausta arvioidaan erikseen siitä syntyvän kokonaisvaikutelman perusteella.

                                                                                                            Mainontaohjeen etusivulle